Olen Nina Kivistö, Wanajavetin perustaja. Monet teistä ovat ehkä tavanneet minut Hämeenlinnan kunnaneläinlääkäreiden vastaanotolla Jukolassa, jossa työskentelin sijaisena usean vuoden ajan.

Eläinlääkäriksi olen halunnut aina, jo silloin kun pikkutyttönä katsoin James Herriotin kaikenkarvaisia ystäviäni mummolani nojatuolissa. 

Olin aivan varma että minusta tulee suureläimiin perehtynyt maalaiseläinlääkäri, kuten esikuvani James Herriot Englannin nummilla. Aluksi työskentelinkin eri puolilla Suomea kunnaneläinlääkärin sijaisuuksia tehden ja vaihtelevassa praktiikassa toimien. Valmistuin Helsingin yliopistosta myös agronomiksi, pääaineenani kotieläinten ravitsemustiede. Graduni tein sikojen ruokintaan liittyvästä aiheesta. 

Kohtalo kuitenkin muovasi suunnitelmia ja palasin synnyinkaupunkiini Hämeenlinnaan pian valmistumisen jälkeen. Ehdin vielä piipahtaa maakunnassa töissä ennen sijaisuuden pitenemistä. Unelmasta lehmälääkärinä luovuin pikkuhiljaa, samalla kun tilat Hämeenlinnan alueella vähenivät ja kokemukseni koirista, kissoista ja muista pieneläimistä kasvoi kiihtyvää vauhtia. Pitkien asiakkuussuhteiden solmimisen jälkeen oli haikeaa, kun kunnaneläinlääkärin sijaisuus kaupungilla tuli päätökseensä.

Aloitin samaan aikaan työt pieneläinklinikalla sekä Tervakoskella sekä Hämeenlinnassa Eläinlääkäriin.com:issa. Mielessäni alkoi kuitenkin kytemään ajatus omasta klinikasta, paikasta, josta voisin muovata juuri itseni ja potilaideni näköisen; jossa voisin antaa juuri sellaista palvelua kuin haluan ja jota voisin kehittää omien ja lemmikkien omistajien toiveiden mukaan.

Työssäni pidän vaihtelevuudesta. Erityisiä mielenkiinnon kohteita ovat sisätaudit, ruokinta ja kliininen ravitsemus sekä ihosairaudet. Hoidan mielelläni niin koiria ja kissoja kuin myös harvemmin klinikalla vierailevia kaneja, marsuja ja muita eksoottisia eläimiä. Kouluttaudun aktiivisesti koska haluan kehittyä paremmaksi ammatissani, eikä kehitys lopu koskaan.

Vapaa-ajalla harrastan aktiivisesti nuoremman belgianpaimenkoirani kanssa eri lajeja kuten vesipelastusta, noseworkiä sekä palveluskoiralajeja. Vanhempi, 12-vuotias belgini on jo eläköitynyt rakkaasta paimennusharrastuksestamme. Kotona asustelee kaksi, myös jo seniori-ikäistä kotikissaa.