Pentujen silmät ovat auenneet- Koiranpentujen kehitys syntymästä luovutusikäiseksi
Vastasyntyneen koiranpennun silmäluomet ja korvakäytävät ovat kiinni, pennut ovat sokeita ja kuuroja. Vastasyntyneet pennut ovat täysin emän hoidon varassa. Ne aistivat ympäristöään tunto- ja hajuaistin avulla.
Pennut ryömivät etujalkojensa varassa määrätietoisesti kohti emoa ollessaan nälkäisiä ja pysyäkseen lämpiminä. Pentu oppii jo tässä vaiheessa ja kehitystä onkin hyvä tukea käsittelemällä pentuja päivittäin.
Pentujen silmät ovat auenneet.
Pentujen silmät avautuvat noin 10-16 päivän iässä. Korvakäytävät avautuvat vähän myöhemmin, 14-18 päivän iässä. Pennut alkavat kohottautua jaloilleen, hakeutuvat tutkimusmatkoille myös pentulaatikon ulkopuolelle ja alkavat leikkimään keskenään. Pennun maailma avartuu, kun se alkaa nähdä ja kuulla. Koiran maitohampaat puhkeavat noin kolmen viikon iästä lähtien. Ympäristö, pentuesisarukset ja emon käyttäytyminen vaikuttavat pennun kehitykseen.
Neljän viikon iästä alkaa sosiaalistumisen herkkyyskausi. 4-8 viikon ikäiset koiranpennut kasvavat ja kehittyvät nopeasti. Pentujen päivät kuluvat leikkien ja oppien. Leikin varjolla ne harjoittelevat koirien elekieltä, sosiaalisia suhteita, metsästyskäytöstä ja riitojen ratkaisua. Pienen kotikennelin etu on, että pennut kasvavat perheen keskellä ja tottuvat jo syntymästä lähtien kodin ääniin ja läheiseen kanssakäymiseen ihmisen kanssa sekä sään salliessa myös ulkoiluun.
Sosiaalistaminen kannattaa aloittaa varhaisessa vaiheessa. Kylään voi kutsua tuttuja ihmisiä seurustelemaan pentujen kanssa. Ihmisten kutsumisessa on kuitenkin syytä huomioida tarttuvien tautien riski, ja kutsua kylään tässä vaiheessa vain ihmisiä, joilla ei ole kotona esimerkiksi vastikään maahantuotuja tai paljon näyttelyissä käyviä koiria. Ennen luovutusikää pentu tulisi totuttaa mahdollisuuksien mukaan ulkoiluun, autolla matkustamiseen, polkupyöriin, eri näköisiin ja kokoisiin toisiin koiriin ja ihmisiin sekä erilaisiin ääniin. Tällä helpotetaan uuteen kotiin siirtymisestä aiheutuvaa stressiä ja tuetaan pennun kehitystä myöhemmissä vaiheissa. Kaikkein herkin aika sosiaalistamisen kannalta tapahtuu siis jo ennen pennun luovutusikää.
Luovutusiässä, eli 7-8 viikon ikäisenä, pennun aistit ovat täysin kehittyneet ja koiranpennun on aika siirtyä uuden perheen luokse.
Pentujen ruokinta ja madotus
Pikkupennun tärkein ja yleensä ainoa ravinnonlähde on emon maito. Pentujen painon kehitystä seurataan punnitsemalla pennut alkuun päivittäin ja sitten vähintään viikoittain. Osalla paino laskee 1.-2. päivänä syntymän jälkeen, mutta sen tulisi lähteä heti nousuun. Painon tulisi tuplaantua ensimmäisen elinviikon aikana.
Ternimaidon saanti on kriittistä pennun selviytymisen kannalta, joten erityisesti suuren pentueen kohdalla tulee kasvattajan huolehtia, että kaikki pennut varmasti saavat osansa ternimaidosta. Suuren pentueen kohdalla pennuille voi joutua tarjoamaan lisäravintona laadukasta emonmaidonvastiketta.
Pennut alkavat liikkumaan.
Pennulle paras ravinto on emon maito, mutta toisinaan tarvitaan lisäapua mikäli emon maito ei riitä suuren pentueen vuoksi tai emo on sairaana.
Kiinteään ruokaan siirtyminen alkaa noin 3-4 viikon iässä . Emo oksentaa pennuille puoliksi sulanutta ravintoa. Pennuille tarjotaan lämmintä, puuromaista laadukasta koiranpennuille tarkoitettua ruokaa. Ruoka tarjoillaan pieninä annoksina useita kertoja päivässä. Emo alkaa hiljalleen vierottaa pentuja imetyksestä. Narttu lopettaa pikkuhiljaa imettämisen pentujen ollessa noin 5-7 viikon ikäisiä.
Pennut voivat saada suolinkaistartunnan emolta joko tiineyden aikana istukan läpi tai imetyksen aikana maidon välityksellä. Suolinkaistartunta on melko yleinen koiranpennuilla. Pentujen loishäätö aloitetaan kahden viikon iässä, ja suositeltavaa on toistaa loishäätö 2 viikon välein luovutusikään asti. Emon loishäätö tehdään aina samanaikaisesti pentujen kanssa.